11.11.2022 22:34

Kausi takana, uusi edessä

Pitkä talvi koetteli kenttää kovalla tavalla. Alkukaudesta kastelujärjestelmärikkojen korjaus hidasti kastelun käynnistämistä. Liekö se yhdessä rankan kevättalven kanssa aiheuttanut melkoisia ongelmia nurmen kasvulle. Sinnittely ja ponnistelu ei juurikaan tilannetta parantanut. Viheriöt saatiin hyvää kuntoon heinäkuussa. Melkoisia haasteita kentänhoidolle ja sitä myöten myös meille pelaajille.

Taas kerran mieleen palasi golf-sääntöjen nerokkuus. Pallo pelataan siitä missä se on ja kenttä pelataan sellaisena kuin se on. Nämä perusperiaatteet kertovat melko selkeästi siitä, että jos jonkinlaisia vippaskonsteja vapautusten saamiseen on ajan kuluessa esiintynyt. Vinetys siitä, että ruoho on pitkää, viheriöt liian hitaat tai liian nopeat jne. on kuultu ilmeisesti kautta aikojen. Brittiläinen kuivahko lähestyminen kaikkinaiseen ketkuiluun sopii mainiosti omaan ajatteluuni. Ongelmia (= kehnoja lyöntejä) kohdatessa on saatanallisen sadattelun sijaan mahdollista myös nostaa hiukan kulmakarvaa ja todeta ”Oh dear” ja jatkaa pelaamista.

Niin tai näin – mukava oli taas kotikentällä kausi pelata. Tärkeää on mukava ilmapiiri ja sujuvat systeemit. Ja nehän ovat meillä aina olleet kohdallaan. Kiitokset siitä itse kullekin.

PS
Syysretki maailmalle ei tällä kertaa suuntautunut tuttuun ja turvalliseen Belekiin (Nato kannanotto) vaan kohteena oli Marokko ja siellä Marrakech. Marraskuun ensimmäinen viikko oli vielä helteinen. Viisi eri kenttää pelattiin. Kaikki erinomaisen pelattavia ja muutamat paremmassa hapessa kuin toiset (niinhän Vihdissäkin olevien kenttien osalta on aina ollut). Systeemit ovat golfarille Marrakechissäkin kunnossa. Lennot Pariisin kautta toki aina ovat hiukan jännittäviä – niinpä repussa oli palloja, tiit sekä sopivan mittaiset kamppeet. Hätäapuvarusteisiin ei ollut tarvetta vaan niin mailat kun matkalaukutkin tulivat samalla lennolla perille. ​​​​​​​