17.07.2022 10:30

Kenttä pelataan sellaisena kuin se on

Niissä kerrotaan, miten sellaisessa tilanteessa voi toimia, jos palloa ei voi pelata siitä missä se on. Samoin on neuvoja siihen, miten kentän poikkeuksiin voi saada apua. Näitä poikkeuksia ovat kunnostettavat alueen (siniset paalut) ja kunnostettavat alueet, joista ei saa pelata (sinivalkoiset paalut). Ehkä myös OUT-rajat voi sisällyttää näihin kentän olosuhteisiin, jotka estävät pelaamisen.

Useilla kentillä on käytössä paikallissäännöt, joilla määritetään, miten tietyissä tilanteessa voi apua ongelmiinsa (lähinnä lyöntiin liittyviin) saada. Aikaisemmin oli olemassa golfliiton kaikilla kentillä olevat paikallissäännöt, joissa annettiin mm. lupa poistaa bunkkerista irtokiviä tai määrättiin lyömään lyönti uudestaan ilman rankkareita, jos pallo osui sähkökaappiin tai lankoihin. Veden valumajäljet antoivat vapaan dropin bunkkerissa. Näistä yleisistä paikallissäännöistä luovuttiin muutama vuosi sitten. Nykyisin kentän ilmoitustaululla on usein melko lailla sama ”kaikkialla voimassa olevien paikallissääntöjen” lista ko. kentän paikallissäännöksi kirjoitettuna. Hiukan hassua, että näistä ”valtakunnallisista” paikallissäännöistä päätettiin luopua.

Golf-liitto poisti yleiset paikallissäännöt käytöstä 2016
Suomen Golfliiton sääntö- ja tasoitustoimikunta on tehnyt päätöksen poistaa käytöstä kaikkia Suomen golfkenttiä koskeneet paikallissäännöt. Neljä automaattisesti voimassa ollutta paikallissääntöä ovat: irtokivet hiek­kaesteissä, mittamerkit kentällä, sähköjohtoihin osuneet lyönnit sekä kiinteät haitat viheriön läheisyydessä.

Kyseiset paikallissäännöt eivät ole enää automaattisesti voimassa Suomessa 30.4.2016 alkaen, ellei kenttä sisällytä niitä omiin paikallissääntöihin. Kaikkien Suomen golfkenttien on siis syytä tarkistaa omat paikallissääntönsä ja ottaa poistet­tuja paikallissääntöjä tarpeen mukaan käyttöön omalla kentällään. Paikallissääntöjen mallit löytyvät uuden sääntö­kirjan lopussa olevasta liitteestä.

Poistamisen syynä olivat sääntöjen tarpeettomuus sekä se, että kaikille ”yleisistä” paikallissäännöistä on tiedotettu heikosti. Pelaajien on ollut vaikea tietää kyseisistä säännöistä, koska niitä ei useinkaan ole kirjattu paikallissääntöihin eikä niistä ole muuallakaan mainintaa. Erityisesti lajin pariin tulevien uusien harrastajien on ollut vaikea omaksua kyseisiä paikallissääntöjä.

Siirtosääntö
Joinakin vuosina keväällä on käytössä siirtosääntö – joskus syksylläkin, jos on kovin märkää. Maailman golfkisoja seuratessa tuntuu siltä, että siirtosääntö on aika herkästikin käytössä silloin, kun pelissä ovat maineen ja kunnian lisäksi myös isot rahat.

Siirtosäännön ideana on antaa pelaajalle mahdollisuus puhdistaa pallo ja etsiä sille paras mahdollinen paikka esim. avatun tuloskortin (onkohan tämä nykyään avatun kännykkäkotelo) tai joskus vaikka putterin pituuden määrittämältä alueella pallon paikasta – uusi paikka ei kuitenkaan saa olla lähempänä pelattavan väylän reikää kuin alkuperäinen pallon paikka.

Voiko pelaaja tai peliryhmä itse päättää paikallissäännöistä?
Vastaus otsikon kysymykseen on lyhyt: ei voi. Kenen hommaa paikallissäännöt määrittäminen sitten on? Tavallisimmin tästä vastaavat yhteistyössä kenttätoimikunta ja kenttämestari. Jälkimmäinen tietää millaisia poikkeamia kentällä on ja kenttätoimikunta taasen edustaa pelaajia eli ajatusta siitä, miten erityiset poikkeamat tulisi ottaa huomioon. Paikallissäännön ideanahan on helpottaa selviytymistä epätavallisista olosuhteista.

Jos paikallissääntönä on se, ettei paikallissääntöä ole, niin ratkaisut löytyvät perusperiaatteista: pallo pelataan siitä, missä se on ja kenttä pelataan sellaisena kuin se on. Jos tämä ei onnistu, niin vaihtoehtoisia toimia etsitään golfin säännöistä. Sääntökirjassa ei paikallissääntöjä ole.